Kyllä on taas tää meidän tietsikka ollu niin varattu, että meikä ei oo päässy pitkään aikaan kertomaan teille kuulumisia. No, viimeaikaiset kuulumiset on lähinnä koekertomuksia, kun meikä on urakoinu sillä saralla. Kotiorja on nyt innostunu kiikuttamaan meikää kaikenmaailman kyliin ja kaupunkeihin vähän väliä. Mut ei siinä, meitsi on kyllä ihan tykänny olla niissä kokeissa. Siellä saa touhuta kaikkee kivaa monta tuntii. Oon jopa oppinu ottamaan sen pahan mikrosirun tarkastuksen aika lunkisti. Ei siinä sit vissiin yritetäkkään tappaa mudia.

Hakukoe 23.8.2009 Ulvila

Yhtenä elokuisena aamuna Kotiorja halus herätä keskellä yötä (klo 6 toim. huom.) ja lähtee ajelemaan meikä mukanaan Ulvilaan. Kotiorja oli ihme tärinässä, jota kuulemma lisäs se, että oltiin menossa miestuomarille ja ei tiedetty, että onko kyseessä Äijä vai tavallinen mies. No, paikanpäällä selvisi, että siellä oli vaan tavallisia miehiä, eikä mun tarvinnu aukoo niille yhtään. Kotiorja onnistui arpomaan meidät ekana tottikseen. Meikä lähti suorittamaan ihan innolla ja aika hyvin se tottis menikin. No, hiukan mää ennakoin luoksetulon ja taisin jonkun noudonkin ennakoida. Mut edellen oon sitä mieltä, että sehän on vaan mun viisautta, kun mä teidän mitä seuraavaks tapahtuu. A-esteen takana mä bongasin se hyppyesteen ja meinasin tulla ylläriks sitä kautta pois. En sit tullu, kun ponnistuspaikka tuli katsottua vähän turhan lähelle sitä estettä. Kotiorjan ylläriksi menin eteenmenossa maahan ja pysyin paikallaolossa :) Pisteet 80.

Maastossa Kotiorja oli lähes toimintakyvytön, joten mun piti yrittää hoidella hommat yksin kotiin. En viitsiny mennä toiseen etukulmaan sellasen hitsin pöheikön läpi, kun aattelin, et ei kai kukaan täysjärkinen nyt sinne oo halunnu eksyä. No, sinne oli sit ukko jääny. Kotiorja lähetteli meikää puolin ja toisin ja yht'äkkiä bongasin jonkun erikoisen verkkoon sonnustautuneen ukon. Meikälle sit tuli sellanen olo, että täytyy ilmaista se ukko haukulla. Kuulin, kun Kotiorja huuteli, mut en heti menny, kun mä aattelin, et olis se tullu mun luo. Kyllä kai sitä nyt sen verran saa luovuutta käyttää, et voi itse valita ilmaisutavan fiiliksen mukaan. Mut ei, pois oli tultava. Sain sitten toiselta puolelta ukon ja ilmaisin sen rullalla. Sen jälkeen tyydyin siihen, että ilmaisen sen verkkoukonkin rullalla, kun tässä lajissa on ihmeen ahdasmieliset säännöt. Sitten Kotiorja lähetteli mua vielä loppuradan, mut eihän siellä mitään ollu, kun se ukko oli jääny etukulmaan. Kotiorjan yllätykseks saatiin hausta 121 pistettä ja meillä oli vielä mahdollisuus tulokseen.

Esineruudussa meikä sitten painoi täysillä menemään ja toisella lähetyksellä sain hajun ja toin esineen Iitulle. Multa kyllä putos se maahan, mut nostin sen äkiä ja luovutin. Tästä pisteet 30.

Eli ekasta hakukokeesta tuli nippanappa tulos tottis 80 ja maasto 151 eli yhteensä 231p ja kolmostulos ja koulutustunnus HK1.

30.8.2009 Etsintäkoe Keuruu

Oltiinelokuun viimeinen viikonloppu leireilemässä snakujen kanssa Säkinmäessä. Meitsi otti vaan pinet treenit ja muisteltiin Kotiorjan kanssa pudotettua esinettä ja tarkkuusetsintää. Kotiorja oli nimittäin onnistunut saamaan meille peruutuspaikan etsintäkokeesen. Startattiin kokeeseen taas aamulla aikaisin ja tällä kertaa siis Säkinmäestä Keuruulle. Päästiin ajoissa paikanpäälle ja Kotiorja otti meikän autosta jaloittelemaan. Samalla alkoi mieletön tykistötuli ja mää teisin heti, että nyt on vihollinen taas mudia jahtaamassa. Täytyy myöntää, että pienessä paineessa olin. Onneksi siellä oli Konna-mudi turistina ja hänen hyvässä seurassaan rauhoituin pienen aamukävelyn aikana.

Ensimmäisenä mentiin jälkimetsään. Metsä oli yöllisen sateen jäljiltä ihanan tulvillaan siellä kävelleen ihmisen hajua. poukkoilin vähän janalla, mutta jälki löytyi. Tsekkasin eka, et mistä se tyyppi oli tullu, mut tuomari huusi sitten, että takaisin janalle ja Kotiorja lähetti mut jäljen suuntaan. Koska hajua oli niin paljon, ni mä en millään malttanut keskittyä tarkkaan ajamiseen. Löysin kuitenkin kolme keppiä neljästä ja Kotiorja oli tyytyväinen, kun  jälki loppui. Se oli hänen mielestän ollut kamalaa, kun meitsi haahuili hajumaailmassa. En muuten jäljestyksen aikana muistanu ollenkaan sitä tulitusta, joka kuului taustalta. Pistet 37.

Sitten oli tottiksen vuoro. Hiukan mää siinä himmailin, kun ajattelin, että nyt ollaan niin aukealla paikalla, että varmasti puolisokeakin tark'ampuja osuu mudiin. Jäin sitten maahanmenossa istumaan, kun meinasin, että pääsen nopeammin pakoon jos vihollinen hyökkää. Eteenmenossa en kuullu yhtään, et Kotiorja olis huutanu mua maahan ja juoksin täysillä kentän laitaan saakka. Paikallaolossa huijasin Kotiorjaa (älkää kertoko sille). Meikä meni maahan, niin kuin pitää, mut nousinkin istumaan, kun Kotiorja ei nähny. Sitten, ennen kuin Kotiorja kääntyi ja palasi, menin äkkiä takas maahan ja esitin että oon ollu siinä koko ajan niin kuin pitää. Tottis 76p.

Seuraavaksi oli esineruutu. Meitsi sai ensin hyvät hajut jostain, mut kun en saanu tarkennettua, niin kävin kauempaa hakemassa yhden kengän. Pisteitä tuli 30. Iitua kiinnosti tietää, että mitä meikä oli merkannut eka ja tuomari kertoi, että siitä paikasta aika paljon taakse päin oli esine. Tuuli toi vaan sen hajun voimakkaana siihen, missä meikä pyöri. Sen jälkeen oli pudotettu esine. Tästä mää tykkään, saa juosta täysillä, siistii. Seurasin eka Kotiorjaa ihan kivasti ja sitten tuli lähetys. Lähdin ihan täysillä ja kohta huomasin, et eihän täällä oo enää mitää hajua ja jälkee. Ei muuta, kun liinat kiinni ja täysillä takasin päin. Sitten huomasin puussa nauhan ja jarrutin siihen. Kiipesin puun runkoa vasten, että sain luettua, mitä siinä nauhassa luki. Siinä oli "lähtö" ja silloin hokasin, että siitähän sitä lähdettiin äsken. Ei muuta, kun täysillä taas matkaan. Yht'äkkiä mun nokka kerto, että täs on meidän rukkanen ja tein taas äkkijarrutuksen. Nappasin rukkasen ja lähdin taas täysillä. Sitten huomasin, et porukat oli siinä vieressä tiellä ja tarkistin, josko Kotiorjakin olis siellä, mut ei se ollu, joten matka jatkui taas täysillä. Ja siellä oli Kotiorja odottamassa mua, luovutin rukkasen ja homma oli tehty. Yleisö ja tuomari nauroivat meikän suoritukselle ja sanoivat, että ihan kuin mää olisin lukenu ne "lähtö" ja "pudota" nauhat. Miten niin, ihan kuin?? Mähän luin ne! Pisteet 13.

Seuraavaks oli haku. Rata oli aikamoista rinnettä. Toisessa etukulmassa meikä sai kaks kertaa vähän jotain hajua ja mietin, et voiko siellä olla joku. Kotiorja lähetti mua aika vaan sinne uudelleen ja vikalla kerralla tulin siihen vähän eri kohdasta ja silloin asia varmistui. Siellä oli ukko! Ilmaisin sen ja sitten meiltä oli kuulemma aika lopussa. Pisteitä meni meikän työskentelystä, kun en varsinkaan sinne toiselle puolelle, ylämäkeen viitsiny tehdä kunnon pistoja. Toisen 1-luokan koiran jälkeen meidät käskettiin takaisin hakumetsään! Tuomari oli katsonut vahingossa meille 2-luokan ajan ja meillä oli 2 minuuttia käyttämättä, saatiin lisäksi yksi minuutti, kun tuomari oli mokannu. Kotiorja oli paljon rennompi ja meikä teki pari hienoa laatikkopistoa, yhden tikkupiston (ei siellä mitään ollu) ja vielä yhden laatikon, jolla nousi toinen ukko. Ilmaisin sen ja aikaa tähän loppuosaan oli kulunut 1.40min. Pisteet hausta 72.

Viimeisenä suoritettiin tarkkuusetsintä, eli "pikkukama". Meikä etsi aika tarkasti, pari kertaa Iitu huomautti, et olin vahingossa menny ruudun ulkopuolelle. Nappi löytyi kuitenkin aika helposti ja vein sen Kotiorjalle. Pisteet 17.

Näistä tuli siis yhteensä tottis 76 ja maasto 169 eli 245 pistettä ja kakkostulos ja koulutustunnus EK1. Meikä sai kotimatkalla palkinnoksi tavis hampurilaisen (kyllähän sitä söi, ennemmin kuin selkään otti) ja osan Iitun habanerohampurilaisesta, joka oli niiin hyvää!! Aika rankka päivä, kun oli monta lajia, mut meikä tykkäs!

2.9.2009 Jälkikoe Uusikaupunki

Aikasemmin, ennen kuin oli tiedossa pääsy etsintäkokeeseen, oli Kotiorja ilmoittanut meidän kakkosen jäljelle Uuteenkaupunkiin. Tämä koe oli illalla joten lähdettiin ajelemaan iltapäivällä. Kotiorja ajoi kolme kertaa harhaan ja kirosi kamalasti, kun reitti meni pikkuteitä Paattisten ja Uudenkaupungin välissä. Sirujen tarkastuksen jälkeen lähdettiin maastoon. Meidän jälki lähti kamalan kivikkoisen tien varresta ja Kotiorjaa kadutti, kun oli ajanut sinne toisen kilpailijan "suosituksesta", vaikka auton olisi voinut jättää kauemmaksikin. Meikä nappasi janalta täydet pisteet! Kotiorjaa oli jännittänyt jana aika tavalla, kun etsintäkokeesa meikä poukkosi. Jälki meni sitten tiheään kuusikkoon ja sen jälkeen hakkuuaukiolle, jossa oli pitkää heinää. Jälki meni viisi kertaa ojan yli ja Kotiorja (tunari), ei ollu laittanu saappaita jalkaan ja joutui etsimään ojanylityspaikkaa, jolloin meikä joutui etsimään jäljen aina uudelleen. Miekä ei sit löytäny kuin kolem keppiä. Kuutoskeppi oli sentään helppo, kun sitten oli jo tultu aukiolta pois ja lopussa alustana kalliota, jäkälää ja sammalta. Käytiin vielä etsimässä ekaa keppiä, mut ei meikä oikeen tajunnu, et mitä se Kotiorja halus, kun kyllähän mää tiesin, että se eka keppi oli nostettu sieltä paljon kauempaa, kuin mistä etittiin. Pois ajaessa skodan pohja kolahti kaks kertaa johonkin, mut ei siitä onneks tullu öljyt pihalle. Ei jääty suorittamaan muita osioita, kun meillä ei ollu mahdollisuutta tulokseen ja meikä oli just sunnuntaina tehnyt urheasti hommia siellä etsintäkokeessa tulituksen keskellä. Eli pisteiksi jäljeltä 110p ja ohjaaja keskeytti.

12.9.2009 Hakukoe Somero

Eilen oltiin sitten kakkosen hakukokeessa Somerolla. Taas kamala aamu(yö) herätys meikälle. Kotiorja onnistui taas arpomaan meidät ensimmäisiksi. Kun päästiin hakualueelle, huomasin, että Kotiorja oli taas ihan toimintakyvyttömässä tilassa, joka vielä, jos mahdollista lisääntyi, kun hän näki alueen. Jyrkkää nousua ja molemmin puolin jyrkkiä kallioita. Meikä ei sit viitsinyt oikein upota sinne etukulmiin, kun ei siellä ketään ollu. Tein muutenkin aika itsenäistä suoritusta luottaen omaan nenääni enemmän, kun jännittyneen Kotiorjan käskyihin. No, kyllä mä jonkun mallikkaankin piston tein, sellaisiin paikkoihin, joihin katsoin ne tarpeellisiks. Ekaa ukkoa haistelin aika kauan piilon koloista, kun halusin tarkistaa, että oliko siellä oikeesti joku, vai huijataanko mua, niin kuin joskus treeneissä. Sitten, kun toin rullaa, ni olin tosi kuumissani, kun takana oli jo monta tyhjää, joten kieriskelin vähän siinä sammalikossa. Sellasta ei olis saanu kuulemma tehdä ja näistä kahdesta syystä ekasta ilmasusta lähti puolet pojoista. Loput kaks ilmasin sit mallikkaasti. Aika riitti ilmeisesti ihan hyvin ja tästä suorituksesta pisteitä tuli 158. Eli myös työskentelystä lähti pisteitä, kun en menny aina niin, kuin Kotiorja halus, vaan tein liian itsenäisesti.

Seuraavaksi oli vuorossa tottis. Meikä varasti taas vaihteeks luoksetulossa ja seisomisessa piti vähän tepastella, kun Kotiorja oli palaamassa, kun mulla nyt vaan on sellanen tapa. A-esteelle varastin myös ja kiersin sen takas tullessa, kun siinä oli inhottavan liukas matto. Eteenmenossa himmailin vähän kesken juoksun, kun oli kuulevinani käskyn, mut jatkoin sit täysillä ja vasta kolmannella huutamisella käännyin ja jäin istumaan. Paikallaolossa pysyin, Kotiorjan ylläriks, vaikka oli ruohoalusta. Pisteet 79.

Esineruudusta nappasin nopsaan kaksi esinettä, joista toinen putos multa suusta ja toisen pudotin tahalleen Kotiorjan eteen. Nostin ne kummatkin kuiteski ilman käskyjä ja pisteet oli 28.

Eli meikä saavutti koulutustunnuksen HK2 pisteillä tottis 79, maasto 186, yhteensä 265, kakkostulos.

Tämä raportti päättyy tähän, palataan taas!

ps. Meidän Liinusta on kasvanut jo aika iso tyttö. Meikä vei Liinun maanantaina ekaa kertaa hirvimetsälle ja täytyy myöntää, että siitä taidetaan saada kelpo metsäkoira!