Meikälle on nyt alkanut pikkuhiljaa hahmottumaan, että me ollaan oikeasti muutettu tänne Savoon, enkä mä pääse enää omaan kotiin. No, johan tästä on tullu mun reviiri. Naapurien koirien kanssa meillä on hieman neuvottelut kesken, ne kun väittää, että tää olis niitten aluetta. Meikä on kyllä ilmoittanu niille, että tää katu on nyt mun, koska mä olen tänne muuttanu! Onneks niiden ihmiset on tajunnu tän homman ja ne odottaa kiltisti pihoillaan, kunnes meikä on menny ja on niiden vuoro kävellä katua. Meillä asuu Kotiorjan ja Miehen lisäksi jo aikaisemmin ohimennen mainittu beagle Roope, se on 7-v ja tajunnut paikkansa jo ennen kuin me muutettiin tänne. Kotiorjan kanssa niillä tulee välillä nappauksia, kun Roope ei ole vielä täysin sisäistänyt, että kannattaa esittää alammaista. Oon mä välillä joutunu vähän jelppimään Kotiorjaa, kun Roope ei oo totellu... Mut jos Mies on kotona, ni sillon ei pysty, se kun pitää niin innokkaasti beaglen puolia. Kuvassa Roope huutaa, kun sillä on tylsää mökillä. Meikällä ei ole tylsää, jos vaan on vettä rannassa....se täällä Savossa on siis niin siistiä, kun pääsee uimaan melkein joka päivä! Ihan siinä meinaa mudin pää seota.

Hakutreeneissä on käyty jonkun kerran. Aika hitsin vaikeeta etsiä ukkoja täällä, kun koskaan ei tuule yhtään. Meikä on joutunu oikeen kunnolla hommiin, että oon saanu ukot nostettua. Ihan kivoja ukkoja täällä kyllä on, vaikka yksi luulikin, että mun nimi on mudi...ja heinä on erityisen hyvää hakuradoilla, nam! Jälkeäkin ajettiin kesäkuussa ja tottista on treenattu.

Treffasin tällä viikolla mudipoika Simon. Simo sai meiltä lisänimen Kojootti...Mokoma pentu oli mun korkunen ja vähän yli, aikoo kuulemma isona tulla isoksi. Annoin Simo-Kojootin juosta mun perässä. Välillä sille piti kertoa, että kyllä sentään jonkinlainen välimatka on muhun pidettävä, vaikka vähän saakin juosta. Simon ihmisellä oli meille herkkuja, esitetän kuvassa kilttejä, tai no, Simohan onkin kiltti.

Eihän nää uutiset tähän lopu. Kotiorja meni ja osti hevosen. Impi on 1-vuotias suomenhevonen ja siitä pitäisi tulla ravuri ja meinataan sille ratsu-juttujakin opettaa, kunhan kasvaa. Impin oikea nimi on Anttilan Eka, jos joku asiaan vihkiytynyt haluaa käydä sukupostista kattomassa. Impissä on kuulemma potkua....kirjaimellisesti. Mutta kun sen kanssa on neuvoteltu asioista, se asettuu ja ottaa vaan "haittakaa patka"-ilmeen. Musta on vähän kuulostanu siltä nuo Impin tempaukset, että se sopii hyvin meikän laumaan. Ehkä Impi saa oman blogin joskus.

Mulla on muuten uusi ihmis-ystävä, siis lähinnä uusi palvelija. Mun Palvelija tulee aika usein viemään mua lenkille. No, kyllä se Roopeakin ulkoiluttaa. Mut oon kyllä kertonu Roopelle, että Palvelija on mun ja se silittää ja rapsuttaa vain mua, kun se tulee meille.