Meillä on nyt ollut mökissä aika hiljaista, kun jotain puuttuu. Kotiorja on kyllä sitä mieltä, että tuo hiljaisuus on lähinnä kuvainnollista... no joo, meikä on aika hyvin jatkanu mökin vartiointia yksinkin. Tänään aamulla mulla oli taas oikea tehtävä, kun orava juoksi pihalla. Muistan kyllä Allun opetuksen; oravat ovat naamioituneita rottia, joita ei saa päästää reviirille. Allu kutsuikin oravia pörröhäntärotiksi. Mä pidin kyllä sen päiväisen metelin sille pörröhännälle, kehtas mokoma yrittää lintulaudalle. Samalla Kotiorja sai huomata miten näppärästi menin makkarin toiselle ikkunalaudalle pujahtaen hyllyn päällä olevien viherkasvien välistä. Viikolla siinä kävi pieni äksidentti, kun en muistanu pujahtaa ja se toinen rehu putos ja aluslautanen hajos...siitä seurasi pientä kiljuntaa, kun Kotiorja tuli töistä.

Ollaan reenattu jälkeä, kun ei ole lunta. Oon saanu siinä tosi paljon kehuja! Viime viikolla käytiin tottiksessakin. Ja ihmiset nauro mulle, höh. Tilanne oli tämä: tein hyppynoutoja ja kerran mulla oli sitten kapulasta vaan vähän parilla hampaalla kiinni. Kapula sitten osui esteeseen hypyssä ja putosi, meikä tuli hypystä alas ja samalla tajusin, et "ei hitsi se kapula ei oo mulla", katsoin eka ympärilleni maahan, sitten nousin takajaloille estettä vasten ja kurkkasin esteen taakse ja siellä se oli! Säntäsin äkkiä sinne, otin kapulan ja kurkkasin esteen vierestä Iitua, että "mitäs nyt tehdään?". No Iitu tuli hekottaen mun luo ja otettiin yhdessä vauhtia ja tulin esteen yli. En mä sit aina ymmärrä, että miksi noi nauraa mulle ja sanoo, että mä oon koominen koira?? Mun mielestä mä oli fiksu! Se hyppääminen on muuten hitsin kivaa, loikkasin vielä huvikseen esteen yli, kun hain palkkapalloa myöhemmin.

Kotiorja haluaa laittaa tähän vielä musta kuvan, kun mun muotovalionarvon vahvistus tuli postissa tällä viikolla. Musta ei kuulemma saa kunnon kuvia, kun en ehdi pysymän paikoillani, häh?