Tänään lähdettiin Iitun kanssa kahdestaan reissuun. Iitu pakkas kaikkia kivoja nameja ja tavaroita ja sanoi, että nyt lähdetään koirakouluun! Oli muuten aika helkutin kaukana se koirakoulu, mää ehdin koisia puoltoista tuntia, ennen kuin auto pysähtyi.

Lähdettiin kattomaan sitä vierasta kentää ja matkalla törmättiin meidän hakuporukan Päiviin, moikattiin iloisesti. Iitulla oli taas jotain ongelmaa, kun se vaikutti oudolta. Kentällä mua taas osoteltiin ihme-vekottimella, mut se oli nyt jo tutumpi juttu.

Sitten vähän treenattiin, meni kivasti. Sitten odoteltiin ja murkut puri mua tassuista, inhottavaa. Sitten alkoi Iitulla taas pulssi nousta.... meidät kutsuttiin kehään. Moikkailin tuomarin kehään mentäessä, sillä oli kädessä kiva nenäliina, jonka yritin pölliä meidän jatkaessa matkaa. Mentiin toisten koirien kanssa riviin ja tuomari tuli vielä moikkaamaan meitä uudelleen. Iitun yllätykseks mä en menny sitä vastaan, vaan annoin hänen tulla ihan mun luo saakka. Tuomari taisi heti huomata, että mua kuuluu palvella, kun hän niin pitkään silitteli mua. Luoksepäästävyys 10. Sitten meidät käskettiin maahan ja piti olla paikalla. Iitun yllätykseksi mä en syöny ruohoa, enkä edes haistellu sitä! Pari minsaa meni ja ohjaajat palas takasin, mää nousin äkkiä istumaan, äh en muistanu odottaa pyyntöä. Paikalla makaaminen 9.

Odoteltiin siinä sitten omaa vuoroa, käytiin vähän treenaamassa vielä ja pistin Iitulle vähän jännitystä peliin tekemällä vääriä liikkeitä... No, mutta kun se alkoi olemaan jo liian rela. Bongasin pari tyttöä ja tein niille selväksi, että olen aivan ihana persoona ja mua kuuluu rapsutella. Tytöt tajusivat heti, että ovat päässeet tutustumaan spesiaali tyypiin (samalla kun tytöt rapsuttivat mua, tsekkasin niitten taskut, oli vetskarit kiinni, huti keikka). Ehdin myös kertoa toisille koirille, että mun lähelle ei tarvii tulla, ihan on lääniä kiertää kauempaakin! (Iitu mokoma vaan puuttuu heti kun mä haluaisin huomauttaa jollekin mrr).

Ja johan koitti meidän vuki. Eka oli seuramista hihnassa, mut mä en oikeen ehtiny orientoitua, luulin vaan että kävellään vähän. Juoksuosuudessa olin vähän ajatuksissani enkä oikeen huomannu missä Iitu meni, olin kuitenkin siinä ihan aika lähettyvillä, mielestäni. Seuraaminen kytkettynä 8.  Sitten mentiin ilman hihnaa ja mää vähän niiku muistin, että täähän olikin seuraamista! Hiukan oli vielä muuta miettimistä siinä. Seuraaminen taluttimetta 9. Seuraavaksi oli maahanmeno, sen mää klaarasin aika hyvin, mut en sit ihan tarkkaan kuullu ekalla kerralla, että saiko sieltä tulla jo takas perusasentoon. Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 9. Homma jatkui seisomisella, jäin heti kun kuulin käskyn, mut sitten kun Iitu oli tulossa mun luo takas, ni ajattelin mennä vähän vastaan, kun sillain Iitu on sit nopeemmin mun sivulla, eikä mun tarvii seistä siellä yksikseen. Seisominen seuraamisen yhteydessä 8. Sitten oli luoksetulo, mää juoksin ihan täysillä, ajattelin saada vähän pisteitä vauhdista! Mut kävi vanhanaikaset ja jarrutin liian myöhään ja tuli törmäys, no ainakin Iitu huomas, että täällä ollaan taas. Siitä Iitu yritti vielä saada mua sivulle, mut mää vaan katsoin tiiviisti sitä silmiin, että ei kun anna nyt palkka heti, kun näin hienosti tulin. Luoksetulo 6. Jäljellä oli enää hyppy, meinasinki loikata siitä heti yli, kun näin sen esteen, mut menin sit kuitenki sivulle, kun pyydettiin. Hyppäsin heti käskystä ja pysähdyin odottamaan, kun Iitu kerran huusi että seis, kun olin vielä ilmassa. Oottelin kiltisti ihan paikalla, että Iitu tulis mun sivulle ja sitten käskystä heitin itseni perusasentoon, josta tuli hiukan vino, oho. Estehyppy 9,5. Kokonaisvaikutus 10, meillä oli kivaa yhdessä eikä mulle tullu edes mieleen häippästä välillä jonnekin, oikeesti ;-) Yhteensä sain 170 pistettä, joka on kuulemma 1-tulos ja olin neljäs yhdestätoista koirasta.