Meitsi kävi viime sunnuntaina mölli pk-kokeessa, täällä Pieksämäellä. Kotiorja oli ilmoittanut meidät jäljelle, kun hakuhommissa oon vasta siirtyny käyttämään sitä rullaa, mikä roikkuu mun pannassa. Meikä kun ei aina vielä muista, et se rulla onki siinä pannassa, eikä maassa.

No, kokeeseen. Kokeen tottis suoritettiin hallissa, kun ihmiset oli niin laiskoja, että eivät viitsineet kantaa esteitä ulos. Meikällehän se sopi, kun se on se mun oma halli. Oltiin yhden dopparin kanssa eka pari. Meitsi aloitti liikkeillä. Kotiorjalla oli siinä joku ihme issias, kun piti aloittaa seuraaminen, niin se vaan siinä käveli, kuin tönkkösuolattu muikku. Juoksuosuudessa se sitten vähän relas, ni mäkin pääsin hommaan mukaan paremmin. Seuraaminen meni ihan hyvin. Vähän haistelin henkilöryhmässä parin tyypin taskut, et josko olis ollu jotain pientä huikopalaa, jota olisin voinu varastaa kun Kotiorja ei ollu antanu mulle ruokaa aamulla.

Sitten tuli nää jäävät liikkeet. Meikä voi nyt tunnustaa, et en sit ollu ihan kuulolla. Mut se johtui ainoastaan siitä, että Kotiorja oli taas aika tönkkönä ja osa mun huomiosta meni siihen, kun piti seurata, et mikä sillä nyt taas on. Niin, et tuli sit tehtyä vähän vääriä liikkeitä, mut saatiin uusia, kun tää oli möllikoe. Luoksetulossa, eli täysiä juoksussa, juoksin taas täysillä. Tuomarin mielestä meno oli turhan lennokasta lopussa. No hitsi, kait se on, kun siinä pitää jarruttaa täydestä vauhdista istumaan Kotiorjan eteen. Ei oo helppoo, varsinkin kun pitää hillitä ittensä, että ei tuuppais Kotiorjaa, vaikka se olis niiiin kivaa.

Sitten piti noutaa kapulaa, se meni hyvin. Hypyssä en taas muistanu oottaa käskyä, mut kun se on niin siistiä hypätä, enkä mä oo saanu vielä koskaan sitä kapulaa päähäni, vaikka Iitu sitä pelkääkin. Se oli siis iisipiisi. Se a-este on sen sijaan hämärä tuolla hallissa, se kun näyttää siltä, että jos siihen kiipee, niin menee ihan kattoon saakka ja Kotiorja sais varmaan kamalan kohtauksen jos meikä roikkuis siellä katossa. Ni, en sit viitsiny mennä sitä kuin toiseen suuntaan. Hain sen kapulan kuiteski ja vein Iitulle.

Eteenmenoa on hinkattu viime päivinä aikas paljon, kun se on jääny vähän vähälle harjoittelulle. Kotiorjan yllätykseks meikä pinkas reippaana eteen. Kyl mä sit kuulin, että jotain se siellä vielä huusi, mut en oikeen tarkkaan, ni jäin sit vaan kuuntelee. Siinä vaiheessa, kun Kotiorja tuli mun luo, eikä sillä ollu palkkaa, ni meinasin ottaa koko Kotiorjan palkaks...vähän vaan hihasta ravistin, mut ei sen huumori oikeen kestäny. Sitten oli jäljellä paikallaolo. Kotiorja varmisteli ja jäi aika lähelle meikää ja niin et puoliks näki mut. Kyl mä siinä sit pysyin, vaikka ette arvaa tekikö mieli mennä näyttämään sille dopparille, että miten noudot suoritetaan, kun se ei oikeen hokannu. Meillä meni tää tottis siis aika hyvin, mun mielestä. Hiukan mulla oli sellanen villi olo, et niinku teki mieli lähtee juoksee täysillä hallia ympäri sellasessa "olen vapaa"-fiiliksessä. Kotiorja tais huomata sen, kun siltä tuli välillä aika tiukkoja käskyjä.

Seuraavaksi kävin etsimässä toisen tuomarin kadonneen sukan. Se oli helppo nakki. Mä en vaan ymmärrä, et miks en saanu etsiä sieltä ruudusta niitä kahta muuta esinettä, kun ne siellä varppina oli, outoa. Esineiden jälkeen oli vähän autossa nukkumista, kun Kotiorja ja muut möllit olivat välillä maalimiehinä ainoalle hakukoiralle. Sitten mentiin jälkimaastoon. Meikä säntäs innokkaana etsimään jälkeä ja löytyihän se. Tsekkailin siinä, että mistä se mies on tullu ja minne aikonu mennä, kun tuomari ilmoitti, että mä oon takajäljellä. No vaihdettiin suuntaa ja varsinainen jäljestys alkoi. Mä löysin siinä keppejä ja Kotiorja oli niin iloinen jokaisesta kepistä. Outo toikin kyllä on, innostuu puukepeistä niin paljon. Jossain vaiheessa siinä menikin monta jälkee samansuuntaisesti. Arvatkaa oliko meikä hiukan sekaisin. Tarkistelin ne kaikki ja sitten löysin taas sen oman ja homma jatkui. Kaikki kuusi keppiä löytyi ja tuomari halusi ne itselleen.

Mentiin vielä hallille ja saatiin kuulla tulokset. Meikä oli voittanu jälkikoirat (ja myös sen hakukoiran) ja tuloksena oli 267 pistettä, joista tottis oli 73 pistettä, esineet 30 pistettä ja jälki 164 pistettä. Eli 2-tulos ( kolmea pistettä vajaa ykkönen) ja sijoitus 1./4. Tosin ihan oikeassa kokeessa me ei oltais saatu noin paljoa pisteitä, kun näissä oli löysempi arvostelu.

Luulin, että koko homma olis ohi, mut ei. Iitu vei mut kentän viereiseen metsään leikkimään ja samalla alkoi ampuminen. Meikä ei kyllä välittäny siitä, kun olin saanu leluks ihanan tiikerin hännän :-) Ne ei siis osunu muhun ja niinpä lähdettiin sitten kotiin ja sain taas possunkorvan.